Suomen Hygieniahoitajat ry:n järjestämät koulutuspäivät ja yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin kauniissa ja aurinkoisessa Kotkassa 16.5-17.5.2019. Koulutuspäivillä oli kaikkiaan 101 osallistujaa. Tämä viestii siitä, että koulutuspäivillä on tärkeä rooli ja anti jäsenistölle; tilaisuus tavata kollegoja, tulla tutuksi, verkostoitua, vaihtaa ajatuksia, näkökulmia. Yhdistyksessä on tällä hetkellä 139 jäsentä, joista 15 on kannatusjäsenenä.

Vuosikokouksessa valitussa hallituksessa tapahtui henkilövaihdoksia. Puheenjohtaja Tarja Kuutamo ja jäsenrekisterin ylläpitäjän tehtäviä hoitanut Katja Koukkari olivat erovuorossa ja eivät enää asettuneet ehdolle hallitukseen. Omasta ja yhdistyksen puolesta kiitän lämpimästi Tarjaa ja Katjaa. He ovat olleet mukana perustamassa yhdistystä ja tehneet ansiokasta ja edistyksellistä työtä yhdistyksen hyväksi. Verkkosivujen Tietoa yhdistyksestä – osiossa on Tarjan kirjoitus yhdistyksen
historiasta ja sen kehittymisestä siihen, mitä Suomen Hygieniahoitajat ry tänä
päivänä on; kansallisesti tärkeä yhdistys, joka on mukana mm. mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisessa asiantuntijaryhmässä.

Aloitan yhdistyksen historian kolmantena puheenjohtajana ja kiitän jäsenistöä tästä tilaisuudesta ja minua kohtaan osoitetusta luottamuksesta. Hallituksessa jatkavat lisäkseni Oili Ström (varapuheenjohtaja), Jaana Vatanen (sihteeri), Riitta Pyhäjärvi, Ella Mauranen, Dinah Arifulla, Minna Ijäs sekä uutena Satu Viitala.

Koulutuspäivien palautekyselyssä saimme paljon erilaisia kommentteja, kiitos niistä kaikille! Palaute oli hyvää ja saimme runsaasti hyviä luentoaiheita seuraaville koulutuspäiville sekä kehittämisideoita tulevia koulutuksia ajatellen. Koulutuspäivien paikan valinta puhututtaa usein. Hankalien kulkuyhteyksien takia paikkakunnan valinta ei ole aina ideaali kaikille. Pyrimme kuitenkin järjestämään koulutuspäivät vuosittain eripuolella Suomea, jotta kaikilla on mahdollisuus osallistua päiville
tasapuolisesti. Koulutuspäivät ovat perinteisesti olleet avoimet myös paikallisille infektio- /hygieniayhdyshenkilöille, sillä heidän rooli infektioiden torjuntatyön edistäjinä kentällä on ensiarvoisen tärkeä. Koulutuspäivät voivat olla monelle myös kipinä hakeutua opiskelemaan hygieniahoitajaksi!

Suomen Hygieniahoitajat ry:n v. 2014 alkanut liitännäisjäsenyys Sairaanhoitajaliitossa muutettiin tänä vuonna asiantuntijajaoston jäsenyydeksi. Toiminta asiantuntijajaostossa antaa yhdistykselle monia mahdollisuuksia edistää ammattikuntamme työn näkyvyyttä ja tehdä yhteistyötä muiden Sairaanhoitajaliiton toiminnassa mukana olevien kanssa. Se myös velvoittaa yhdistystä tukemaan Sairaanhoitajaliiton työtä.

Muistutan vielä Kuukauden hygieniahoitaja –kampanjasta, jossa tämän vuoden teemana on Hygieniahoitajat työssään. Julkaisemme kirjoituksia, jossa hygieniahoitajat kertovat omasta työpäivästään. Voit käydä lukemassa Jaana-Marija Lehtisen ja Riitta Salosen mielenkiintoiset tarinat Jäsenet kertovat –osiossa ja kirjoita
tarina Sinun työpäivästäsi!

Jyväskylässä 17.6.2019

Yhteistyöterveisin

Maire Matsinen,
puheenjohtaja

Marraskuussa vietettävän Euroopan antibioottipäivän tarkoituksena on edistää mikrobilääkkeiden tarkoituksenmukaista käyttöä ja siten ehkäistä niiden resistenssin lisääntymistä. Mikrobilääkeresistenssin yleistyminen on maailmanlaajuinen uhka ja siksi sen torjumiseen on suhtauduttava vakavasti joka tasolla.

ESAC-Net raportin mukaan Suomessa käytetään muita pohjoismaita enemmän laajakirjoisempia antibiootteja. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos on tammikuussa 2018 nimittänyt mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen asiantuntijatyöryhmän toimikaudelle 1.2.2018 – 31.12.2020. Suomen Hygieniahoitajat ry on myös mukana tässä työryhmässä. Meitä edustaa ryhmässä varsinaisena jäsenenä Maire Matsinen ja varajäsenenä Katja Koukkari.

Mikrobilääkeresistenssin lisääntyessä tarkoittaa se sitä, että infektioiden hoito voi vaikeutua. Siksi yksi keskeinen toimi onkin ehkäistä infektioita ennalta. Hoitoon liittyvien infektioiden ja ongelmamikrobien leviämiseen voivat kaikki sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla toimivat vaikuttaa varsin helpoin keinoin.

Käsihygienian on todettu useissa tutkimuksessa merkittävästi vähentävän hoitoon liittyvien infektioiden syntyä ja ongelmamikrobien leviämistä. Käytännössä näiden ongelmien väheneminen tarkoittaa todennäköisesti antibioottien vähäisempää käyttöä.

Toinen esimerkki ennaltaehkäisystä on rokotukset. Torjumalla esimerkiksi influenssaa rokotuksin voimme myös ehkäistä erilaisten jälkitautien syntyä, joita yleensä joudutaan hoitamaan mikrobilääkkeillä. Hoitoon liittyviä infektioita voidaan estää myös monilla hoitotyön keinoilla. Kiinnitetään katseemme potilaan verisuoni- tai virtsatiekatetreihin.

löydätkö tiedon, milloin, missä tai miksi katetri on asetettu?

noudata katetrien hoidossa ja käsittelyssä organisaatiosi ohjeistuksia

Seuraa päivittäin verisuonikatetrin toimintaa ja arvioi katetrin juuren alue. Kirjaa tiedot potilaan hoitokertomukseen ja informoi hoitavaa lääkäriä välittömästi mahdollisista infektio-oireista.

Verisuonikatetrin tarve arvioidaan päivittäin ja se poistetaan heti kun mahdollista. Verisuonikatetreja ei pidä jättää paikoilleen ” varmuuden vuoksi”, ne muodostavat turhan infektioriskin.

Virtsatiekatetrin tarvetta ja toimivuutta arvioidaan päivittäin. Kirjaa tiedot potilaan hoitokertomukseen.

Tarpeettomaksi käynyt katetri poistetaan välittömästi.

Mikäli lääkäri toteaa potilaalla virtsatieinfektion katetrihoidon aikana, tulisi katetri poistaa tai vaihtaa uuteen. Ensisijaisesti harkitaan toistokatetrointia, mikäli katetroinnista ei voida luopua kokonaan.

Suljetun virtsankeräysjärjestelmän ylläpidolla ehkäistään virtsatieinfektioita. Älä
irrota virtsatiekatetria keräyspussinletkusta.-

Virtsankeräyspussi tyhjennetään potilaskohtaiseen puhtaaseen keräysastiaan.

Virtsan voimakas ”tuoksu” ei välttämättä tarkoita infektiota.

Tartu haasteeseen!

pj Tarja Kuutamo