Euroopan antibioottipäivä 18.11.2018

Marraskuussa vietettävän Euroopan antibioottipäivän tarkoituksena on edistää mikrobilääkkeiden tarkoituksenmukaista käyttöä ja siten ehkäistä niiden resistenssin lisääntymistä. Mikrobilääkeresistenssin yleistyminen on maailmanlaajuinen uhka ja siksi sen torjumiseen on suhtauduttava vakavasti joka tasolla.


ESAC-Net raportin mukaan Suomessa käytetään muita pohjoismaita enemmän laajakirjoisempia antibiootteja. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos on tammikuussa 2018 nimittänyt mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen asiantuntijatyöryhmän toimikaudelle 1.2.2018 – 31.12.2020. Suomen Hygieniahoitajat ry on myös mukana tässä työryhmässä. Meitä edustaa ryhmässä varsinaisena jäsenenä Maire Matsinen ja varajäsenenä Katja Koukkari.


Mikrobilääkeresistenssin lisääntyessä tarkoittaa se sitä, että infektioiden hoito voi vaikeutua. Siksi yksi keskeinen toimi onkin ehkäistä infektioita ennalta. Hoitoon liittyvien infektioiden ja ongelmamikrobien leviämiseen voivat kaikki sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla toimivat vaikuttaa varsin helpoin keinoin.


Käsihygienian on todettu useissa tutkimuksessa merkittävästi vähentävän hoitoon liittyvien infektioiden syntyä ja ongelmamikrobien leviämistä. Käytännössä näiden ongelmien väheneminen tarkoittaa todennäköisesti antibioottien vähäisempää käyttöä.


Toinen esimerkki ennaltaehkäisystä on rokotukset. Torjumalla esimerkiksi influenssaa rokotuksin voimme myös ehkäistä erilaisten jälkitautien syntyä, joita yleensä joudutaan hoitamaan mikrobilääkkeillä. Hoitoon liittyviä infektioita voidaan estää myös monilla hoitotyön keinoilla. Kiinnitetään katseemme potilaan verisuoni- tai virtsatiekatetreihin.

löydätkö tiedon, milloin, missä tai miksi katetri on asetettu?

noudata katetrien hoidossa ja käsittelyssä organisaatiosi ohjeistuksia

Seuraa päivittäin verisuonikatetrin toimintaa ja arvioi katetrin juuren alue. Kirjaa tiedot potilaan hoitokertomukseen ja informoi hoitavaa lääkäriä välittömästi mahdollisista infektio-oireista.

Verisuonikatetrin tarve arvioidaan päivittäin ja se poistetaan heti kun mahdollista. Verisuonikatetreja ei pidä jättää paikoilleen ” varmuuden vuoksi”, ne muodostavat turhan infektioriskin.

Virtsatiekatetrin tarvetta ja toimivuutta arvioidaan päivittäin. Kirjaa tiedot potilaan hoitokertomukseen.

Tarpeettomaksi käynyt katetri poistetaan välittömästi.

Mikäli lääkäri toteaa potilaalla virtsatieinfektion katetrihoidon aikana, tulisi katetri poistaa tai vaihtaa uuteen. Ensisijaisesti harkitaan toistokatetrointia, mikäli katetroinnista ei voida luopua kokonaan.

Suljetun virtsankeräysjärjestelmän ylläpidolla ehkäistään virtsatieinfektioita. Älä
irrota virtsatiekatetria keräyspussinletkusta.-

Virtsankeräyspussi tyhjennetään potilaskohtaiseen puhtaaseen keräysastiaan.

Virtsan voimakas ”tuoksu” ei välttämättä tarkoita infektiota.


Tartu haasteeseen!

pj Tarja Kuutamo